Lapsettomuustutkimukset aloitetaan yleensä, kun pari on vuoden ajan yrittänyt raskautta siinä onnistumatta. Jos jo ennestään on tiedossa mahdollisia hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä, voidaan tutkimukset aloittaa jo aiemmin (esim. naisen kohtuun, munajohtimiin tai munasarjoihin kohdistuneet leikkaukset, aiemmin sairastetut munajohdintulehdukset, epäsäännöllinen kuukautiskierto, miehen kivestulehdus, jne). Lapsettomuusselvittelyssä pyritään saamaan vastaus kolmeen kysymykseen:
1) Ovuloiko nainen, eli tapahtuuko munasolun kypsyminen
ja irtoaminen normaalilla tavalla;
2) Onko naisen lisääntymiselinten anatomia normaali,
eli ovatko naisen kohtu ja munajohtimet terveet ja
3) Onko miehellä riittävä määrä eläviä ja hyvin liikkuvia siittiöitä.

A) Naisen tutkimukset

Tapahtuuko munasolun kypsyminen ja irtoaminen normaalilla tavalla?

Jos naisella on säännöllinen kuukautiskierto, joka on pituudeltaan 25-35 päivää, on todennäköistä että munasolun kypsyminen ja irtoaminen tapahtuu. UÄ-tutkimuksella voidaan varmistaa, että munasolu kypsyy ja kehittyy normaalilla tavalla. Myös itse- tehtävällä virtsatestillä (LH-testi) voidaan ennakoida munasolun irtoaminen. Tarvittaessa ovulaation tapahtuminen voidaan varmistaa verikokeella (seerumin progesteronimääritys).

Onko naisen lisääntymiselinten anatomia normaali, eli ovatko naisen kohtu ja munajohtimet terveet?

Aiemmin naisen munajohtimien tila selvitettiin tähystysleikkauksella (laparoskopia) tai varjoainekuvauksella (HSG-röntgen). Näitä menetelmiä voidaan nykyäänkin käyttää tietyissä erikoistapauksissa, mutta yleensä ensimmäisenä tutkimuksena tulee kysymykseen ultraäänitutkimus, johon yhdistetään varjoaineen ruiskutus kohtuun (hydrosonografia tai salpingosonografia, SSG). Jos munajohtimet ovat tukkeutuneet, on hoitovaihtoehtona koeputkihedelmöityshoito (IVF). Tavallisimpia syitä munajohtimien vaurioihin ovat tulehdussairaudet (mm. klamydia), endometrioosi, kohdun ulkopuolinen raskaus ja munasarjoihin ja munajohtimiin kohdistuneet leikkaukset.

B) Miehen tutkimukset

Onko miehellä riittävä määrä eläviä ja hyvin liikkuvia siittiöitä?

Miehen hedelmällisyyttä voidaan selvittää siemennestenäytteen mikroskooppitutkimuksella. Siemennestenäytteestä tutkitaan ennen kaikkea siittiöiden kokonaismäärä ja niiden liikkuvuus, joiden perusteella voidaan antaa arvio miehen hedelmällisyydestä. Siemennesteen laatu voi vaihdella ajan myötä melko paljon. Siittiöiden alentunut määrä ja heikentynyt liikkuvuus voi olla seurausta tulehdussairauksista (mm. klamydia, sikotauti), kiveksiin kohdistuneesta vammasta, tietyistä lääkeaineista ja liuotinaineista tai tupakoinnista, mutta usein syy jää epäselväksi. Myös perinnölliset syyt ovat mahdollisia alhaiselle siittiötuotannolle tai siittiöiden heikolle liikkuvuudelle.